Monien näkemiemme pitkien vihreiden ohjelmien joukosta ja johdosta unohtuu helposti kertoa ja perustella pääasiat, ne syyt, miksi olemme nimenomaan vihreitä eikä mitään muuta.
On kolme ylipoliittista asiaa, joiden takia vihreä liike maailmanlaajuisesti on syntynyt: saastumisongelma, ydinsodan uhka ja kehitysmaiden nälkä ja väestönkasvu. Nämä asiat olivat esillä jo 60-luvun radikalismissa, jolloin mm Erkki Tuomioja ja Ilkka-Christian Björklund puhuivat niistä paljon televisiossa, mutta ne olivat silloin sivuasioita poliittisten päämäärien ohessa; nyt ne ovat muuttuneet pääasioiksi Villen ja Kallen ajoista lähtien (Ville Komsi ja Kalle Könkkölä, ensimmäiset vihreät kansanedustajat 80-luvulla). Kysymyshän on jo ihmiskunnan ja eläinkunnan pelastamisesta täydelliseltä tuhoutumiselta.
Porissa on paljon tekemistä tällä saralla. Olemme Itämeren, Selkämeren rannalla, josta meidän on kannettava osavastuumme, meillä on saastuttavaa teollisuutta (mm Vuorikemia, Tahkoluoto) ja puhdistettava joki, suuri kaunis Kokemäenjoki. Paljon on myös tehty, kierrättämistä, tuulivoimaa vaihtoehdoksi, ym on saatu aikaan; myös kaupunginhallitus, ympäristölautakunta ja terveyslautakunta ovat kiitettävästi parhaansa yrittäneet, mutta työllisyyden ja teollisuuden tarpeet usein ylittävät luonnonsuojelunäkökohdat. Vain vihreät uskaltavat olla periaatteellisia joka kysymyksessä. Ihmisten lisäksi yritämme tietysti suojella eläimiä ja muuta luontoa saastumiselta ja muutenkin.
Järkeä olemme käyttäneet ja tulemme käyttämään, jos työllisyys ja luonnonsuojelu joutuvat vastakkain. Työttömyys ei koskaan ole vihreiden syy! Vihreillä päinvastoin on työttömyyteen ratkaisuja, jotka vain muiden puolueiden vastustuksen takia eivät ole menneet läpi eduskunnassa ja hallituksessa.
Ekoterrorismia ja eläinten puolesta suoritettuja iskuja kettutyttöjen malliin emme hyväksy.
Ydinsodan uhka on paljolti väistynyt kun Neuvostoliitto romahti ja Venäjä ja USA ovat hyvissä väleissä. Kuitenkin ydinaseita saattaa päätyä terroristeille ja vastuuttomiakin ydinvaltoja saattaa syntyä. Tavanomaisten sotien uhka on edelleen olemassa myös jopa Euroopassa – muistetaan Pohjois-Irlanti ja Jugoslavia - ja varsinkin Idän suunnalta, jos poliittisia muutoksia tapahtuu tai kansainvaelluksia.
Näihin asioihin ei voi Porissa paljonkaan vaikuttaa, ellei sitten haluta julistautua ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Kannattamalla vihreitä teemme kuitenkin tässä asiassa parasta politiikkaa, olemme tehneet parhaamme. Seminaareja ym näistä asioista kaupunki ja vihreät tietysti voisivat järjestää.
Ydinvoima-asia on Porissa tärkeä Olkiluodon läheisyyden takia. Vastustamme periaatteellisella tavalla voimalan täällä oloa ja tänne tuloa ja muuallekin Suomeen. Tämä johtuu nykyisten ydinvoimaloiden vaarallisuudesta ja siitä että tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittäminen niihin haittaa muiden energiamuotojen keksimistä ja kehittämistä.
Vaarallisuus on onnettomuusmahdollisuuksissa, terrorimahdollisuuksissa, mahdollisuuksissa saada raaka-ainetta ydinpommiin ja radioaktiivisten aineiden ja jätteiden käsittelyssä, kuljetuksessa ja sijoituksessa. Mihinkään näihin vaaroihin ei ole vielä kunnon ratkaisuja.
Tietysti joskus tulevaisuudessa saatetaan keksiä vaaraton ydinvoima; onhan se ihmiskunnan suurimpia keksintöjä että voidaan aineesta tehdä energiaa. Ydinvoiman vastustaminen on näinollen oikeastaan väärä termi, vaikka sitä vastustajat helposti tulevat käyttäneeksi. Täsmällisesti ottaen vastustamme siis nykyisenkaltaisia laitoksia ja niiden vaarallisuutta emmekä ydinvoimaa sinänsä yhtenä mahdollisena tulevaisuuden energiamuotona.
Vihreät erosivat hallituksesta, kun hallitus päätti ydinvoiman lisärakentamisesta. Tästä näemme konkreettisesti, että vain vihreät, vihreä liitto, on periaatteellinen silloin kun ratkaisun paikka tulee. Horjumista oli meidän sisälläkin, mitä pahoittelemme. Satakunta ei horjunut.
Kehitysmaita voidaan tietysti tukea monella tavalla paikallisestikin. Voidaan järjestää kehitysmaakauppoja, niin kuin on tehtykin, ja keräyksiä ym ja kaupungin pitää tukea tällaisia asioita rahallisesti ja organisoimalla. Tämä kaikki vaatii ammattitaitoa ja asiantuntijoita, että asiat tehdään asiallisella ja tehokkaalla tavalla, koska rahat ym tuki kehitysmaissa menevät usein vääriin asioihin ja käsiin.
Tietysti täytyy muistaa, että näiden perusasioiden lisäksi vihreiden liike on syvästi demokraattinen liike ja oikeudenmukaisuutta puolustava liike ja köyhien kansalaisten tukija.
Kaikkinainen sorto uskonnon, rodun, poliittisen mielipiteen, varallisuuden, koulutustason, yhteiskunnallisen aseman, sukupuolen ym takia on tuomittavaa, samoin natsismi ja fasismi.
Demokraattiset oikeudet pitää olla: uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus jne.
Kuka ei näissä projekteissa ole samaa mieltä, voi kyllä unohtaa vihreät.
Demokratian heikkous on siinä, että on vaikea tehdä lujia ja oikeita päätöksiä eri kuppikuntien kinastelun takia ja lopulliset päätökset ovat helposti vesitettyjä lehmänkauppoja. Tätä äärioikeisto on aina yrittänyt käyttää hyväkseen ja on vaatinut suuren johtajan esiinmarssia saadakseen sitten aikaan fasistisen diktatuurin. Tähän demokratian vastaus on kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen voima ja lujat demokraattiset johtajat, vaaleilla valitut lailliset johtajat, joilla on tarpeelliset valtuudet, varsinkin kriisitilanteissa. Suomessa presidentti-instituution tarkoitus on tämä, ja tämä perustuslain laatijoittemme viisas demokraattinen suunnitelma toimi Mäntsälän kapinan aikana mainiosti.
Porin kaupunkikin tarvitsee myös lujan johdon eikä vain riitelevää demokratiaa. Sen johdon pitää olla kansan valitsema ja kansaa nöyrästi kuunteleva ja palveleva kaupunginvaltuusto ja sen valitsema kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja, eikä mikään klikki, mihin on usein jouduttu itsekkään oman edun ja puolue-edun tavoittelun takia toisaalta ja lujan valitun johdon puutteen takia toisaalta. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja johtakoon ja niiden tulee olla ikään kuin puolueiden yläpuolella, eivät saa ajatella kuin Porin ja sen asukkaiden etua.
Myös isänmaa on vihreille tärkeä – vaikka tietysti olemme myös monessa mielessä kaikkein kansainvälisimpiä - ja siksi olemme hieman ongelmallisessa tilanteessa kun emme enää tiedä, onko Suomi isänmaa vai onko EU isänmaa. Haluammeko mahdollisesti tulevaan EU:n liitovaltioon jäsenvaltioksi vai emme? Sellaiset poliitikot valehtelevat, jotka sanovat että Suomi on vielä itsenäinen, se on vastenmielistä kansalaisten harhauttamista; osa vallastahan on jo viety Brysseliin; mitä itsenäisyyttä suvereenisuus-mielessä se sitten enää on? Sinne siirretty valta voidaan ottaa sieltä takaisin tai sitten voidaan niin kuin nytkin mennä mukaan prosessiin, joka tuntuu johtavan kuitenkin ennen pitkää liittovaltioon. Puolustukseen kai tarvitsemme EU:ta liittolaisena mutta NATO:a emme sen takia tarvitse.
Näissä EU-asioissa ja puolustusasioissa ei vihreillä kuitenkaan ole yhtenäistä mielipidettä vaan monenlaisia mielipiteitä esiintyy.
Isänmaallinen teko olisi myös suomettumisen ajan vääryyksien tutkiminen ja julkistaminen, kun nyt olemme päässeet eroon Neuvostoliiton holhouksesta. Porissakin oli monta poliitikkoa paitsiossa.
Korostettakoon vielä, että monesti muiden puolueiden edustajat eivät sidonnaisuussyistä pysty ajamaan näitä asioita periaatteellisesti vaan luistavat kansalaisten etujen ja varsinkin tulevien sukupolvien etujen puolustamisesta. Aina kun se on mahdollista, yhteistyöhön tietysti pyritään ja vihreä liike on myös jokaisen puolueen sisällä vahva, mutta siellä heitä usein sitoo se tunnettu puolueuskollisuus. Puolueiden ulkopuoliset vihreät, vaihtoehtoliikkeet ja yhden asian liikkeet, joissa toki olemme mukana henkilökohtaisesti kuka missäkin niistä, eivät pysty vaikuttamaan koko poliittisessa kentässä, vihreät ovat siihen jo vihdoinkin kypsiä ja taitavia ja kokeneita. Ja nuorta voimaa ja naisvoimaa löytyy.
”Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti!” vanha iskulauseemme, pätee edelleen.
Olli Santavuori, Pori (vihr. kunnallisvaaliehdokas)