Liite 3. Artikkeleita luomisesta ja kehityksestä

Fundamentalistisia kreationisteja vastaan: Luomisesta

Fundamentalistiset kreationistit väittävät, että maailma on luotu n 6000 v sitten ja vielä tyhjästä. Tällöin on selvää, että he ovat lukeneet huonosti Raamattunsa, eihän Raamatussa näin sanota. Siellä sanotaan vain, että ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”. Seuraavassa lauseessa Jumalan henki jo kulkee maan päällä, eli maan ulkopuolisista asioista ei puhuta kuin tuossa ensimmäisessä lauseessa: Jumala on luonut myös taivaan.

Jos luemme vielä modernia ilmoitusta, mormonien ”Kallisarvoisen Helmen” Abrahamin ja Mooseksen kirjaa ja Joseph Smithin puheissaan niihin antamia selityksiä, asia tulee aivan kirkkaasti selväksi. Ja vaikka ei näihin uskoisikaan, asia tulee Raamatustakin tarpeeksi selväksi. Yleensäkin kun halutaan puolustaa Raamattua, ei pidä puolustaa mitään sellaisia asioita mitä siellä ei ole. Raamatusta pitää aivan tarkkaan ensin tutkia, mitä siellä lukee ja mitä ei.

Mitä luominen tarkoittaa?

1. Luominen ei ole luomista tyhjästä muuta kuin siinä mielessä, että asiat on ensin luotu henkimaailmassa ja tuotu sieltä sitten aineelliseen maailmaan. Luominen on olemassa olevien elementtien järjestämistä uudella tavalla eikä luomista tyhjästä.
2. Luominen Raamatussa on maapallon asioiden luomista, erityisesti maapallon nykyisen järjestyksen luomista, eikä koko universumin luomista. Galakseja on ollut miljardeja vuosia, ellei peräti ikuisesti, eikä niitä ole luotu samalla kuin maapallon nykyinen järjestys luotiin. Epämääräinen aika sitten (Raamatun tekstin mukaan) luotiin maapallo ja taivas sen kannalta. Ja samoin Jumala on luonut lukemattomia maailmoja - maapallon kaltaisia ja muita - universumiin, mutta kokonaisuutta, koko kaikkeutta ei ole luotu, se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Kaikkeus on ikuinen, tämän sanoo jo logiikka. Jos Jumala loi maailman, oli kuitenkin Jumala ja hänen ympäristönsä sitä ennen ja vasta Jumala, hänen ympäristönsä ja maailma yhdessä ovat kaikkeus. Jumala on osa kaikkeutta eikä sen ulkopuolella, tai sitten Jumala on sama kuin kaikkeus. Ehkä Jumala on kirkastetun ruumiinsa lisäksi koko kaikkeuden henki. Jumala on maailmallemme transkendentti muttei kaikkeudelle. Kaikkeudella ei ole ulkopuolta, se seuraa kaikkeuden käsitteestä, ja kaikkeus välttämättä on olemassa ja tämänlainen.
3. Ihmisen luominen ja lajien luominen on tapahtunut suurin piirtein niin kuin evoluutioteoria sanoo, mutta 6000 v sitten Aatami ja Eeva karkotettiin paratiisista, Edenin puutarhasta, ja kaikki tai suurin osa nykyisistä ihmisistä on heidän jälkeläisiään. Sitä ennen oli kuitenkin Gro Magnon ihmiskuntia 50.000 vuotta, ne vain eivät ole Aatamin ihmiskuntaa vaan edellisiä. Ja sitä ennen oli Neanderthalin ihmisiä ym homo sapienseja.

Näin ollen ei ole mitään sovittamatonta ristiriitaa evoluutioteorian ja luomisopin välillä ja on aivan turhaa vastustaa evoteoriaa muutakuin siinä mielessä, ettei Jumalan luomistöitä pidä väittää olemattomiksi, vaikkei niistä vielä tieteellistä tietoa olekaan. Ne ovat tieteellisesti mahdollisia, eivät todistettuja. Emme uskonkaan pohjalta tiedä täsmällisesti minkälaisia luomistyöt ovat olleet.

Olli Santavuori 18.10.2008

Mitä Raamatussa sanotaan?

Mitä Raamatussa sanotaan ja mitä ei sanota? Mikä on Raamatun sanaa ja mikä on tulkintaa? Tämän pitäisi olla äärimmäisen tärkeää kaikille luterilaisille ja muille protestanteille, kun uskonopin kriteeri on Raamatun puhdas sana.

Fundamentalistiset kreationistit - kuten Reinikainenkin ainakin jonkin verran on - saisivat olla tarkkoja siinä miten lukevat ja tulkitsevat Raamattua. Sanotaanko Raamatussa, että Jumala on luonut koko universumin? Ei sanota. Sanotaan näin: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” Tässä ei sanota mitään täsmällistä paikasta eikä ajasta. Ajasta sanotaan vain että se oli alku. Minkä alku? Paras tulkinta lienee, että maapallon nykyisen järjestyksen alku ja taivaan alku maan kannalta.

Kolmannessa lauseessa ollaan jo tukevasti maapallolla, koska Jumalan henki liikkuu vetten päällä ja ”maa on autio ja tyhjä”. Sitten puhutaan eri asioiden luomisesta seitsemässä Jumalan päivässä, joiden pituutta ei tiedetä, koska Jumalalle ”yksi päivä on tuhat vuotta ja tuhat vuotta on yksi päivä”.

Taivas ja maa ovat maapallon silloinen järjestys ja taivas maan kannalta. Ne on luotu epämääräinen aika sitten. Raamatussa ei sanota, että niiden lisäksi Jumala olisi luonut koko universumin. Se on vain Raamatun tulkintaa. Eikä sanota, että niiden asiat olisi luotu tyhjästä, niin kuin main-stream teologiakin, vallitseva kristittyjen kirkkojen teologia fundamentalistien lisäksi väittää, vaan pikemminkin meille on ilmoitettu, että ne on ensin luotu henkimaailmassa Jumalan, jumal’olentojen, kerubien, serafien ja enkelten luona, ja sitten tuotu näkyvään maailmaan. On huomattava, että Jumala ja hänen ympäristönsä olivat jo olemassa kun hän loi maan. Maa ja taivas on luotu järjestämällä olemassa olevia elementtejä, ei tyhjästä muutakuin siinä mielessä että niiden asioita on myös tuotu henkimaailmasta näkyvään maailmaan.

Tämäkin ajatustapa on vain tulkintaa Raamatun sanalle, ei suoranaista Raamatun sanaa, mutta parempi tulkinta kuin kreationisteilla ja vallitsevalla teologialla. Koko universumin synty ja kehitys ja myös lajien synty eivät kuulu Raamatun puheenaiheisiin.

Sanotaan kyllä että Jumala on luonut kaiken mitä on, muttei ole yksiselitteistä että tämä tarkoittaisi universumia, se tarkoittaa paremminkin kaikkea maapallon kannalta. Ja onhan Jumala voinut luoda koko universuminkin, mutta se on tapahtunut aikaisemmin kuin nämä asiat, joista luomiskertomuksessa puhutaan.

Eikä lajien synnystä sanota, että ne olisi kaikki luotu ilman kehitystä. Näin kreationistit väittävät, mutta Raamatussa ei näin sanota. Yhtä hyvin on voinut olla kehitystä ja lajien syntyä kehityksen kautta. Miksi näistä kreationistisista käsityksistä pitäisi pitää jääräpäisesti kiinni? Ei siinä puolusteta kristillistä uskoa eikä Raamatun sanaa vaan ainoastaan tällaisten kreationistien virheellistä raamatuntulkintaa. Tämä on haitallista kristinuskon apologialle (puolustamiselle) ja juuri se syy, miksi evoluutioteorian takia luovutaan kristinuskosta.

Tämä Reinikaisen mainitsema tosiasia, luopuminen kristinuskosta evoluutioteorian takia, on siis kristittyjen oma syy, ei evoluutioteoriaa kannattavien syy. Tämä on painokkaasti sanottava ja täsmällisesti ymmärrettävä, ettei tämmöistä hölmöilyä jatkettaisi.

Tästä on historiassa hyvä esimerkki. Ennenhän luultiin, että Raamatun kristinuskon mukaan maapallo on litteä ja maapallo on universumin keskus. Nythän tiedetään, ettei näin ole eikä Raamatussa näin väitetä. Myöskään siellä ei sanota useimpia niistä asioista joita fundamentalistit nykyään kuuluttavat.

 Raamatusta voidaan laskea, että Aatami olisi syntynyt n. 6000 v eKr, tai karkoitettu Paratiisista, mutta ennen Aatamia on hyvinkin voinut olla Gro Magnon ihmisiä n. 50.000 vuotta, niin kuin tiede, paleontologia, väittää, ja Neanderthalin ihmisiä on ollut 200.000-300.000 vuotta. Tieteen ajoituksia jouduttaneen monissakin asioissa tulevaisuudessa tarkistamaan, mutta tämä yleiskuva lienee oikea.

Tämä ei tarkoita, etteikö Reinikainen tekisi hyvää työtä älykkään suunnittelun etsimisessä maailman, eliöiden ja ihmisen kehityksessä. Teistejä, Jumalaan ja luomistöihin uskoviahan me olemme emmekä ateisteja. Tiedemiehillä on taipumusta Jumalan sivuuttamiseen, metodologiseen ateismiin. Tämä on väärä lähtökohtaoletus, koska tiedemiestenkin on myönnettävä, että Jumala saattaa olla olemassa.

Olli Santavuori

Tämäntapaisen artikkelin lähetin 21.2.14 Sana-lehteen, kun siellä oli yleisönosastossa keskustelua Reinikaisen kirjoituksen johdosta.  Olen korjannut sitä 22. p.

Mitä Raamattu sanoo luomisesta? (Jatkoa)

Asiaan tulee kyllä hieman lisävalaistusta, kun katsotaan Ilmestyskirjan toiseksi viimeistä lukua. Siinä Johannes profetoi aivan selvästi, että tuhatvuotisen valtakunnan lopussa Jumala luo uuden maan ja uuden taivaan. Siion, Uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta, ja maa muuttuu aivan kuin lasimereksi. Siis kirkastetuksi planeetaksi, jossa ylösnousseet kirkastetut ihmiset ja taivaalliset olennot asuvat.

Raamattuun uskovan mielestä tässä kohtaan täytyy tieteen olla väärässä, koska tähtitiede nykyään ajattelee, että maapallo jatkaa tällaisenaan, kunnes aurinko räjähtää ja sammuu, joskus miljardien vuosien päästä. Raamatun ilmoituksen mukaan näin ei tapahdu, vaan luodaan uusi taivas ja uusi maa, maailman lopussa, johon ei ole paljoakaan tuhatta vuotta pidempi aika. Alusta voimme väitellä, eikä ole selvää milloin ja mitä on tapahtunut, mutta loppu on selkeä eikä ilmoituksessa ole tulkinnanvaraa.

Kun Jumala tekee tällaista, näin suuria, se asettaa kyllä toiseen valoon ensimmäisenkin maailman luomisen. (Meidän maailmaamme sanotaan Ilmestyskirjassa ensimmäiseksi maailmaksi (Ilm. 21: 1)). Suunnilleen 4000 v. eKr, 6000 v. sitten (tai esimerkiksi 7000 v. vielä aikaisemmin alkaen, jos on kysymys tuhatvuotisista jaksoista) on tapahtunut jotain valtavaa, jokin ihme, eikä mikään pikkutapahtuma. Olisikohan sitten niin, että evoluutio on tapahtunut henkimaailmassa, ja lajit on sitten tuotu maapallolle, maapallolle luotuun uuteen järjestykseen? Vai onko evoluutio maan tomulle tapahtunut niin kuin kehitysoppi sanoo, ja Jumala on vain puhaltanut elollisiin olentoihin ikuisen elämän hengen?  Tai oliko menneisyydessä jokin katastrofi, jonka jälkeen ”maa oli autio ja tyhjä” ja sitten lajit ym. luotiin uudestaan? Tai on tapahtunut jotain muuta, jonka aikaa ja tapaa emme vielä ymmärrä?

Oli sitten tapahtunut mitä tahansa, se on jotakin valtavaa ja ihme, eikä sitä voi paremmin kuvata kuin luomiskertomuksen sanoin, ja se on vielä tuntematon asia tieteellemme ja salaisuus ihmisille. Tulemme tässä taas hieman lähemmäksi kreationisteja, koska Raamatussa selvästi puhutaan tällaisesta tulevaisuudessa luotavasta uudesta maailmasta. Silloin ensimmäinenkin maailma on luotu ennen kaikkea Jumalan Sanalla, niin kuin Raamattu kertoo, eikä evoluutioteorian mukaisesti pelkästään.

Maapallo on syntynyt n. 5 miljardia vuotta sitten, jolloin aurinko syttyi tähdeksi ja kaasut ja erilliset aineet tiivistyivät planeetoiksi aurinkokunnassa. Tästä ei ole minkäänlaista epäilystä, ja tieteen sana pitää tässä paikkansa. Ainoa vaihtoehto on, että maapallo on siirretty henkimaailmasta tai muualta avaruudesta tähän näkyvään, meidän maailmaamme.

Universumissa ja henkimaailmassa on monenlaisia sfäärejä, tasoja ja valtakuntia, ja Jumala tulee muuttamaan maapallon järjestyksen, siirtämään maapallon - luodessaan uuden taivaan ja maan - taivaallisten, kirkastettujen taivaankappaleiden joukkoon, kun se nyt on ihmisen kehityksen koetuspaikkojen joukossa. Paratiisin aikana ainakin Edenin puutarha oli paratiisipaikkojen joukossa, ja viimeistään Edenin puutarhasta karkoittamisen yhteydessä maa siirtyi koetuspaikkojen joukkoon. Kuitenkin ilmeisesti koko tätä 5 miljardin vuoden aikaa maapallon synnystä tuhatvuotisen valtakunnan loppuun sanotaan ensimmäiseksi maailmaksi Ilmestyskirjassa, vaikka tässä ensimmäisessä maailmassa on ainakin kolme vaihetta: alkuvaihe, paratiisivaihe ja koetuspaikkavaihe.

Tästä alkuvaiheesta, jolloin maa oli aluksi tuliperäinen taivaankappale ja sitten tuli dinosauruksia ym., joita kaikkia ei enää ole, ei Raamattu välttämättä puhu paljoakaan, mutta sellainen vaihe on tieteen mukaan ollut, eikä sitä tarvitse kieltää, eikä evoluutiota siellä.

On huomionarvoista, että luomiskertomuksen ja kehitysopin mukaan tapahtumat menevät suunnilleen samassa järjestyksessä. Mutta luomiskertomuksen johdosta on viitteitä, että lajeja on myös luotu, tuotu tänne muualta avaruudesta tai henkimaailmasta. Tällaisten mahdollisuuksien kieltämisessä evoluutioteoria on torso ja väärässä. Asioiden järjestyksen tapa ja kehitysopin ja luomiskertomuksen väitteiden yhdistäminen ja virheellisten ajatusten poissulkeminen järkeenkäyvästi on vasta aivan alkuvaiheissaan teologiassa, ja biologiassa niin että fundamentalistien ei kannattaisi olla niin varmoja mielipiteistään.

On olemassa kaksi vastakkaista jääräpäistä leiriä, evoluutioteorian metodologisesti ateistiset kannattajat ja fundamentalistiset kreationistit, jotka kumpikin väittävät olevansa välttämättä oikeassa. Kumpikin on jossakin oikeassa ja jossakin väärässä, emmekä vielä tiedä täsmällisesti kuinka kaikki on tapahtunut. Luomiskertomus näistä tapahtumista on draamallinen ja taiteellinen kertomus ja ennen kaikkea uskonnollinen temppeliteksti, se on vain tapahtumien teologisen puolen kertomus, siinä ei ole tähtitieteellistä, paleontologista, arkeologista, geologista eikä biologista selvitystä asioista.

Meidän tehtävämme on ympätä luomiskertomuksen tulkintaan nykyaikainen tähtitiede, geologia ja biologia. Siihen ei profeetoilla muinaisaikoina ollut tarvetta eikä mahdollisuutta. Fundamentalistit ovat tässä tehtävässä aivan liian yksisilmäisiä.

Jokin totuus on evoluutioteoriassakin, fossiilit, jääkenttien porausnäytteet ynnä muut jäänteet aikaisemmilta ajoilta viittaavat  edelleen evoluutioteorian mukaiseen kehitykseen; jokin 5 miljardin vuoden menneisyys maapallolla on.

Ei evoluutioteoriaa joka suhteessa tarvitse vastustaa, päinvastoin evoluutio universumissa muualla tekee Jumalan olemassaolon mahdolliseksi, siitä jopa seuraa yksi nykyaikainen todistus Jumalan olemassaolosta.  Vastustamisen sijasta pitäisi ihmiset saada oivaltamaan, ettei evoluutioteorian takia kannata uskosta luopua, päinvastoin: jos teoriassa on jotain totta, silloin on saatu tieteellinen todistus Jumalan olemassaolosta, koska: ei kehitys ihmiseen pääty, eikä ole todennäköisesti päättynyt muualla avaruudessa.

Kuitenkin, miten tahansa Jumala on luonut maan ja taivaan täällä, universumin muiden tähtien ja galaksien luomisen ja kehittymisen on täytynyt tapahtua paljon aikaisemmin. Jo puhtaan loogisesti on mahdotonta, että Jumala olisi luonut koko universumin - siis myös henkimaailman ja itsensä - tyhjästä olemassa olevaksi; loogisesti ajatellen koko universumin on täytynyt aina olla ja se tulee aina olemaan. Koko universumilla ei ole alkua eikä loppua, vaikka maalla on.

Luominen on universumissa olemassa olevien asioiden järjestämistä, uuden järjestyksen luomista, asioiden ja olioiden tuomista henkimaailmasta aineelliseen maailmaan eikä luomista tyhjästä olemassa olevaksi. Siis vaikka Raamatun sanan tulkinnassa täytyy vähän antaa kreationisteille periksi tämän Johanneksen ilmestyksen takia, Raamattu selvästikin puhuu vain tästä maailmasta eikä koko universumista. Alku luomiskertomuksen alussa tarkoittaa ensimmäisen taivaan ja maan alkua täällä. Loppu on uuden taivaan ja uuden maan luominen. Universumi ja sen tähdet, galaksit, sfäärit, valtakunnat ja tasot on taas vanhempi ja isompi kokonaisuus.

Olli Santavuori

Porissa, 25.2.2014

Luominen ja kehitys

Aikaisemmin kun olen yrittänyt sovittaa tieteen ja luomiskertomuksen käsityksiä toisiinsa, olen hieman turhan tarkkaan uskonut tieteen saavutuksiin. Nimittäin, jos kerran uskomme, on selvää, että Jumala on luonut tämän nykyisen maailmamme järjestyksen, ja samoin kuin loppu on toisenlainen kuin tiede ehdottelee, niin on alkukin toisenlainen. Maapallon ja lajien synty on ihmeen kaltainen tapahtuma, se ei ole vielä tieteen ymmärrettävissä sen enempää kuin Jeesuksen ylösnousemuskaan.

Selvimmin asia tulee ilmeiseksi kun ajattelemme maapallon nykyisen järjestyksen loppua. Tieteen mukaan maapallo pysyy tällaisena siihen asti kunnes aurinko sammuu joskus. Ainoastaan voi käydä niin, että jokin supernovaräjähdys tai komeettojen tai asteroidien törmäys voi muuttaa maapallon tilan toisenlaiseksi. Raamatun mukaan taas pian tulee katastrofaalisia tapahtumia, maailmanloppu ja Jeesuksen takaisintulo, jolloin luodaan tuhatvuotinen rauhan kausi maapallolle. Tuhannen vuoden lopussa Saatana jälleen päästetään irti, hänet kukistetaan, ja sitten tulee viimeinen tuomio, luodaan uusi taivas ja uusi maa (Tämä kerrotaan Ilmestyskirjan lopussa). Tapahtuu siis ihmeitä ja jumalallisia tapahtumia, joita tiede ei voi käsitellä, ei pysty käsittelemään.

Myös luominen on ollut tällainen ihmeellinen tapahtuma. Asioita on tuotu henkimaailmasta tähän aineelliseen, näkyvään maailmaan, ja olemassa olevia asioita on järjestetty uudella tavalla. Milloin ja millaisessa ajassa mikäkin tässä on tapahtunut, on ilmoituksen pohjalta täysin mahdotonta vielä sanoa. Luomiskertomus on tästä asiasta vain taiteellinen, draamallinen esitys, pyhä temppeliteksti, ei mikään tieteellinen esitys.

On tajuttava, että luominen on ollut ihme, valtava taivaallinen tapahtuma, eikä sitä voi tieteellisesti vielä ymmärtää. Ottakaamme vaan iloisesti vastaan kaikki tieteen tulokset ja saavutukset, mutta niihin ei kirjaimellisesti kannata uskoa sen paremmin kuin Raamatunkaan kirjaimelliseen tulkintaan. Emme tiedä milloin ja miten mikäkin asia on tuotu maapallolle, emme tiedä mikä osa evoluutiosta on tapahtunut maapallon aineellisessa tilassa, mikä henkimaailmassa ja mikä muilla planeetoilla ja tuotu tänne Jumalan voimalla. Se, että kaikki olisi tapahtunut maapallolla sen aineellisessa tilassa, on luvaton oletus, jonka tiedemiehet yleensä tekevät. Ilmoituksen pohjalta uskomme että kyseessä on evoluution lisäksi ihmeestä, Jumalan käsittämättömän suurista ja valtavista luomistöistä.

Evoteorian kannattajien ei pitäisi luulla, että kaikki olisi tapahtunut maapallolla sen aineellisessa tilassa, ja luomiskertomukseen uskovien olisi tajuttava, että luomiskertomus ei ole kertomus universumin luomisesta vaan maapallon nykyisen järjestyksen luomisesta. Ja luominen on olemassa olevien elementtien järjestämistä ja asioiden tuomista maapallolle muualta avaruudesta ja henkimaailmasta eikä luomista tyhjästä.

3.9.16 OS

Luominen ja kehitys modernin tieteen ja ilmoituksen pohjalta

Tiede on päätynyt siihen, että universumi koostuu galakseista, jotka ovat hajaantuneet ketjuiksi miljardien valovuosien alueella. Galakseja on miljardeja ja ne ovat miljardien vuosien ikäisiä. Ne koostuvat lähinnä erilaisista tähdistä ja niitä kiertävistä planeetoista.

Tämä poissulkee universumin luomisen Raamatun luomiskertomuksen tulkintana. Ainoa, mitä tiedetään ilmoituksen perusteella universumin ja Jumalan suhteesta, on että Jumala on koko universumin päällikkö, johtaja, Kuningasten Kunigas, niin maan päällä kuin taivaassakin.

Myös maapallon on todettu olevan ilmeisesti n. 5 miljardin vuoden ikäinen. Silloin aurinko tiivistyi tähdeksi ja myös planeetat tiivistyivät palloiksi aiemmasta kaasu- ja ainesumusta.

Näinollen maapallonkin nuori ikä on mahdoton ajatus.

Tiede on kumonnut luomiskertomuksen fundamentalistisen kreationistisen tulkitsemisen mahdollisuuden. Eikä Raamatussa sanota niinkuin he väittävät, se on vain Raamatun tulkintaa.

Seuraavassa esitetään yksi mahdollinen tulkinta luomiskertomukselle, ja on otettava huomioon, että se on vain konkreettinen tulkinta. Kertomukselle voi olla myös vertauskuvallinen, symbolinen, historiallinen ja jopa profeetallinen tulkinta yhdessä Ilmestyskirjan kanssa, ja ne asiat avautuvat vain Pyhän Hengen valaisemina ja näin siis vain lähinnä uskoville.

Asioiden tuominen henkimaailmasta näkyvään maailmaan on myös asia, jonka voi ymmärtää vain sellainen, joka uskoo henkimaailmojen ja Jumalan maailmojen olemassaoloon. Tiede ei niitä vielä näe, muttei silti voida väittää, että tiede olisi tutkinut ja havainnut Jumalan olemattomaksi. Tiede ei ota kantaa maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Filosofiakin vain vertailee erilaisia maailmankatsomuksia, muttei vielä väitä tietävänsä, mikä niistä on paras. Tiede ilman muuta myöntää että on myös paljon tuntemattomia asioita, varsinkin tuolla galakseissa.

On myös muistettava, että luomiskertomus on pyhä temppeliteksti, lyhennetty draamallinen esitys tapahtumista, näytelmäkäsikirjoituksen teksti, luettava ja näyteltävä kertomus Jumalan osuudesta, se ei ole luonnontieteellinen esitys tapahtumista. Se tulee aivan ymmärrettäväksi kun se esitetään planetaariossa. Samoin sananmuodot ovat saattaneet tarkoittaa ja merkitä eri asioita mitä nykyihminen niiden ajattelee tarkoittavan. Alkuperäiseen on voinut tulla poistoja ja käännösvirheitä.

Ja luominen tarkoittaa pääasiassa olemassaolevien asioiden järjestämistä, asioiden näkyviin tulemista maan pinnalta katson, eikä mitään ihmeellistä tyhjästä luomista, vaan asioiden tuomista Jumalan maailmoista näkyvään maailmaan.

1. jae: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” (Uusi käännös)

Kertomus voidaan ajatella kertomukseksi tämän maan ja tämän taivaan luomisesta, jolloin tämä ensimmäinen lause on alkulause kertomukselle siitä, mitä sitten seuraa. Se ei ole väite siitä, että Jumala olisi luonut silloin koko universumin. Universumista ei puhuta yhtään mitään, se on vain tulkintaa, ei Raamatun sana. Koko Raamattu kertoo luomiskertomuksen jälkeen lähinnä ajasta Paratiisista karkoituksesta lähtien uuden maan ja taivaan luomiseen, joista Ilmestyskirjassa kerrotaan. Uusi taivas ja uusi maa lopussa antavat perspektiivin siihen, mitä taivas ja maa myös aivan alussa tarkoittavat.

Universumi galakseineen on koko ajan maan ulkopuolella sellaisena kuin se oli alussa, nykyään ja lopussa.

2. ”Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.”

Maa oli autio ja tyhjä, pimeä, ja katsoja, mikäli mitään näki, näki vain vettä. Jumala kertoo liikkuneensa henkenä vetten yllä. Mikä tällainen tilanne on? Katastrofi maan pinnalla, komeetta tai planetoidi on törmännyt, tulivuorenpurkaus, vedenpaisumus, tilanne kuin ydinsodan jälkeen tai jokin muu sellainen tapahtuma, mikä tekee tällaista jälkeä.

3. ”Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” Ja valo tuli.”

Miten valo tulee edellisen tilanteen jälkeen? Pilviverho hajoaa sen verran, että tulee valoisaa, ja aurinko nousee, yö loppuu. Myös voidaan ajatella, että aurinko silloin syttyy, tai maapallo tulee kauempaa aurinkokuntaan. Joka tapauksessa, tapahtui miten tapahtui, Jumala laskee sen omaksi teokseen, se tapahtui hänen voimallaan, hänen sanallaan, enkelien toimesta tai muuten. Tieteellisesti, meteorologisesti se on helppo ymmärtää, pimeys poistui kun sumu ja pilviverho oheni.

4. ”Jumala näki että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,

5. ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta, ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.”

Jumala rakentaa maata ihmiselle koetuspaikaksi ja on hyvä että on valoisaa, on päivä ja yö erikseen, ja niillä on nimet. Päivä ja yö alkaa maapallon pinnalla. Päivä silti voi tarkoittaa enemmänkin aikakautta, jonka pituutta ei ilmoiteta. Joissakin kohdissa Raamattua Jumalan päivää sanotaan tuhanneksi vuodeksi ja paljon enemmäksikin.

6. ”Jumala sanoi: ”Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan.”

7. Jumala teki kannen, ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui.

8. Ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.”

Ensimmäisenä päivänä valo, toisena vedet erotettiin ja tuli taivaankansi. Kaikille annettiin nimi, joita nimiä emme nykyään tiedä emmekä sitä kieltä tunne. Vesien erottaminen on aiheuttanut paljon päänvaivaa, mutta sen voisi ymmärtää niin, että kun meri on sininen ja taivas sininen päivällä, ja yöllä ne ovat mustia, niin käytännössä vain horisontti tuli merellä näkyviin, niin ettei kaikki vaan ollut mustaa tai sinistä. Molempia sanottiin vesiksi, vaikka Jumala tietysti tiesi, etteivät ne molemmat vettä olleet vaan maan pinnalla oli vettä ja taivaalla sumua. Sumu ja vesi olivat ehkä sama sana siinä kielessä. Olisiko olemassa jokin muukin selitys?

Tämä on voinut tapahtua päivässä mutta tuhat vuottakin on voinut näin olla tai mittaamaton aika.

9. Meri ja maa.

Maatakin tuli ettei vaan vettä ja merta. Luonnollinen asia missä päin maapalloa vaan ja jopa koko pallolla.

10. Tämä tapahtui.

11. Kasvit.

12. Kasvit versoivat.

13. Se oli kolmas päivä.

Kolmas päivä maa ja kasvit. Tärkeä päivä, elämä syntyi, alkoi maapallolla, aine järjestettiin niin, että se muodosti soluja, ensin kasvit. Jumala sanoi ”kasvakoon”, ja ”lajinsa mukaan”  ”kantavat siementä”. Ei kerrota miten tämä tapahtui, evoluutiolla tai luomalla – tuomalla muualta, istuttamalla -  tai molemmilla, eikä yksityiskohtia, se vaan tapahtui, ne ovat Jumalan luomuksia, muttemme tiedä, miten, missä ja milloin.

Siitä ei ole ilmoitusta, että siitä vaan sitten spekuloimaan.

Jumala kuitenkin sanoo ne luoneensa, ja myöhemmin Raamatussa puhutaan siitä, että kaikki asiat luotiin ensin hengellisesti ennen kuin  tulivat näkyväisiksi maailmaan.

Mikään ei silti estä, etteikö aineesta voisi kehittyä elämä, kun aikaa jollakin planeetalla on tarpeeksi. Kehityksessä tapahtuu aina välillä myös laadullisia hyppäyksiä. Ilmeisesti kuitenkin Jumala tässä sanoo, että maapallolla ei näin ole tapahtunut, vaan hän on kasvit tänne tuonut henkimaailmasta. Tämä lienee Raamatun sana tästä asiasta.

Tämä ei oikein sovi yhden päivän tapahtumaksi, muttei se kaikkivaltiaalle mahdotontakaan ole, jos elämä tuodaan henkimaailmasta. Kasveja ja eliöitä on ennen näitä luomiskertomuksen tapahtumia ollut miljoonia vuosia maapallolla, koska kerran öljyä on maaperässä.

14. Valot taivaankannelle.

15. Samaa.

16. Samaa,

17. samaa,

18. samaa,

19. Tämä on neljäs päivä.

Jumala sanoi ”tulkoon” valot, ja Jumala ”teki” valot taivaankannelle, aikaisemmissa käännöksissä  kai sanottiin, että Jumala ”loi” ne. Miten asia sitten sanotaankin, kyse on siitä, että pilvet väistyivät ja aurinko kuu ja tähdet tulivat taivaalle näkyviin. Olivat ne siellä ennenkin tietysti jo olleet. Jos ovat Jumalan luomia, se on joka tapauksessa tapahtunut aikaisemmin, muuten kertomuksessa ei ole järkeä.

Tekeminen, luominen, tarkoittaa siis tuomista näkyviin. Ei asian sen kummallisempi tarvitse olla. Tämä menee päivässä helposti.

20. Kalat ja linnut.

21. Samaa.

22. Samaa.

23. Tämä oli viides päivä.

Tieteeseen on se ero, että kasvit tulevat ennen meren eläviä. Siinähän sitten on tutkimista, kumpi on totuus maapallolla. Ja onhan meressä kasveja myös. Kaikki lajit yhdessä päivässä vaatisi niiden konkreettista tuomista henkimaailmasta, istuttamista maan päälle uudestaan katastrofin jälkeen. Lajien pelkkä evoluutio vaatii tietysti miljoonia vuosia.

24. Maaeläimet.

25. Samaa.

26. Ihminen.

27. Samaa.

Sitten Jumala siunaa ihmisen ja se on kuudes päivä.

Seitsemäntenä päivänä Jumala lepää. Sitten alkaa kertomus Aatmista ja Eevasta Paratiisissa, Edenissä.

Eihän tässä loppujen lopuksi ole mitään oleellista eroa tieteen käsitykseen. Tämä on juutalais- kristillinen näkemys maailmamme synnystä, maailmankatsomuksellinen kertomus. Tieteen kertomuksessa luonnontieteelliset asiat saavat pääosan ja Jumalan osuutta siinä ei ole, eikä tule, ennenkuin jokin kohta tai kokonaisuus selittyy paremmin luomisen kanssa kuin ilman sitä.

Mytologiaa tässä ei ole, eikä satua eikä mystiikkaa, vain selkeä ilmoitus, että Jumala tämän on luonut, tuomalla asioita henkimaailmasta näkyvään maailmaan, ja järjestämällä olemassaolevat asiat ihmiselle sopivaksi maapalloksi omia viisaita tarkoituksiansa varten. Täällä Jumalan lapset saavat kehittyä kuolevaisuudessa ja lopuksi maa luodaan kirkastetuksi taivaalliseksi planeetaksi, jossa kirkastetut taivaalliset olennot asuvat. Maan kohtalo ei ole hajoaminen auringon räjähtäessä, niinkuin nykyisen tieteen käsityksen pohjalta voisi olettaa, vaan ensin Jeesus tulee takaisin, sitten tulee tuhatvuottinen valtakunta ja viimeisen tuomion jälkeen uusi taivas ja uusi maa.

Olli Santavuori:  

Evoluutio ja luominen     

3.6.2019

Sisällys:

Mistä on kysymys? Johdanto asiaan

Evoluutio

Evoluutioteoria

Luominen

Tieto, maailmankatsomukset, usko ja mielipiteet

Evoluution ja luomisen yhdistäminen

Mistä on kysymys?

Evoluutioteorian ja luomisen välinen ristiriita on yksi jatkuva kiistelyn aihe nykymaailmassa. Ateistit väittävät, ettei Jumalaa ole, eikä luomista ole, ja että tiede tulee toimeen ilman sellaisia oletuksia, kaikki voidaan selittää tieteellisesti, luominen on turha, sitä oletusta ei tieteessä tarvita. Fundamentalistiset kreationistit ovat tästä niin kiukkuisia, että ovat hylänneet koko tieteen ja ruvenneet kehittämään omaa tiedettään, kreationistista tiedettä ja älykkään suunnittelijan teoriaa.

Naturalistinen tieteenfilosofia on tässä ollut ateistien suurena tukena, koska sen mukaan tieteessä ei voida ottaa selitystekijöiksi mitään korkeampia olentoja, Jumalaa, jumalia eikä henkimaailman asioita. Ateistit ottavat tämän ehdottomana ja todistettuna, naturalistinen tieteenfilosofia lähinnä hyödyllisenä työhypoteesina kaiken taikauskon karistamiseksi pois tieteestä, ja luominen voidaan ottaa empiirisen tieteenkäsityksen mukaan tieteeseen vain jos Jumalasta on objektiivisia todisteita. Työhypoteesi on ollut tieteelle erittäin hyödyllinen kaiken taikauskon ja muun epätieteellisyyden karsimiseksi tieteestä

Artikkelissa yritetään nyt käsitellä asiaa kaikinpuolisesti, mikä asioiden logiikka tässä oikein on, ja mitä seuraa mistäkin, mihin mikäkin ajatustapa perustuu ja mikä voisi olla totuus koko asiasta. Mitä tiedetään ja mitä ei, mikä tässä on tiedettä, mikä maailmankatsomusta, mikä filosofiaa, mikä mielipidettä.

Evoluutio

Evoluutio on luonnon tosiasia. Kaikessa tapahtumisessa on evoluutiota, kehitystä. Kaikella on synty, kehitys ja loppu. Paitsi tietysti ikuisilla asioilla, jos sellaisia on. Universumi, kaiken kokonaisuus, tietenkin on ikuinen asia, tuntematon asia, asia, josta meillä voi olla vain aavistus, mutta kaikki sitä pienemmät asiat ja maailmat alkavat, kehittyvät ja loppuvat. Muitakin ikuisia asioita voi olla. Ne menevät käsityskykymme ulkopuolelle, Jumala, Luoja on yksi tällainen asia, samoin peruselementit ja perusluonnonlait, joita emme suinkaan täysin vielä tunne - vaikka fysiikka joskus niin on käsitetty koska fysiikkamme nykyaikana on sangen korkealla tasolla ja lukuisat maailman asiat ovat jo tarkkaan tiedossamme aineen ja energian asioista.

Sen kuitenkin tiedämme, että vaikka asia olisi miten koko universumin suhteen, meidän galaksimme on joskus syntynyt tähtien ryhmityttyä tähän muotoon kuin nyt ovat, spiraaligalaksiksi, Linnunradaksi. Jokainen tähti on syntynyt jonkun ainesumun tiivistymisenä ja sitten tähdet ovat ryhmittyneet tähän muotoon. Edelleen on sumuja ja tiivistymistä Linnunradan sisällä ja supernovaräjähdyksiä.

Mitä Linnunradan ulkopuolella on, sillä ei liene suurtakaan merkitystä aurinkokunnan ja maapallon evoluution asioihin. Korkeintaan todennäköisyyksien laskemiseen elämästä maapallon ulkopuolella muualla avaruudessa. Tai siihen, onko Jumala luonut ne kaikki ja millä tavalla. Evoluution ja myös luomisen asioissa voimme keskittyä aurinkokuntaan ja maapalloon. Sitä emme tiedä, onko maapallolle tullut asioita ja lajeja muualta vai ei, siitä ei ole tietoa, vaikka niin olisikin. Sillä on kuitenkin teoreettista merkitystä evoluutioteorian arviointiin.

Pääasia maapallon evoluution suhteen on nähdä, missä kokonaisuudessa olemme ja miettiä, onko sillä mitään vaikutusta maapallolla.

Täällä siis maapallo on aurinkokunnan planeettana tiivistynyt planeetaksi n 5 miljardia vuotta sitten. Elämää on ollut muutama miljardi vuotta ja eläinlajeja kymmeniä miljoonia vuosia, ihmisiä pari miljoonaa vuotta. Neanderthalin ihmisiä n. 300.000 vuotta ja Gro Magnon ihmisiä n. 50.000 vuotta.

Voidaan ajatella, että tässä on jatkuva kehitys aineesta elämään, elämästä erilaisiin eläinlajeihin, eläimistä ihmiseen.

Evoluutioteoria

Tämä jatkuva kehitys on evoluutioteorian käsitys asiasta. Evoluutioteoria on tieteellinen teoria siitä, miten kaikki maapallolla on tapahtunut.  Elämä ja ihminen ovat kehittyneet aineen hitaan kehityksen tuloksena aineesta. Se ei edes käsittele sitä asiaa, onko elämä mahdollisesti tullut muualta. Panspermiaa, basillien lentelemistä muilta planeetoilta meteorien mukana, on kyllä vakavasti tieteessäkin harkittu. Että muualta olisi eläinlajit ja ihmiskunta tulleet, sitä ei pidetä tieteellisenä ajatuksena. Siitä nyt luomisessa kuitenkin on kysymys, jos sitä on ollut.

Tiede on tarkkaan selvittänyt evoluution lainmukaisuudet, tapahtumisen, aineesta ihmiseen. Erityisesti lajien synnyn ja kehityksen luonnonvalinnan ja muiden evoluution periaatteiden ja lakien mukaan. Vaikka tämä voidaan tehdä tieteellisesti, ei siitä silti seuraa, etteikö luomista voisi myös olla. Sellainen johtopäätös ei ole tieteellinen vaan maailmankatsomuksellinen. Tämän maailmankatsomuksellisen johtopäätöksen useat evoluutioteorian ateistiset kannattajat kuitenkin haluavat tehdä. Onko se oikeutettu vai ei, sitä käsittelemme tässä filosofiselta pohjalta.

Luominen

Luominen on uskonnollinen käsitys asiasta. Onko mahdollista aineesta syntyä elämä, elämästä ihmisen tasoinen tietoisuus? Tämän fundamentalistinen kreationismi asettaa kysymyksenalaiseksi, ei kuitenkaan kaikki uskonnollinen ajattelu. Luominen ja evoluutio voidaan myös yhdistää, vaikka kukaan ei Jumalan puolta asiassa tarkkaan tunnekaan, Kuitenkin ne ovat voineet tapahtua limittäin ja lomittain, luominen ja evoluutio.

Uskonto sanoo yksiselitteisesti että Jumala on luonut maapallon ja sen ihmiset ja eläimet. Mutta mitä luominen tarkoittaa, ja kuinka pitkälle universumiin se vaikuttaa? Näistä voidaan tehdä monenlaisia teorioita.

Fundamentalistinen teoria, että Jumala on luonut koko universumin tyhjästä 6000 vuotta sitten, ei ole tieteen hyväksyttävissä; tiede kumoaa nuoren universumin ja nuoren maapallon teoriat yksiselitteisesti. Me tiedämme jo että näin ei ole. Ainoa mahdollisuus siihen suuntaan on, että koko maapallo on tuotu muualta avaruudesta tai henkimaailmasta tähän kiertoradalle aurinkoa kiertämään. Sehän on tietysti Jumalalle mahdollista, muttei asia suinkaan näin tarvitse olla, asia voidaan miettiä toisellakin tavalla.

Keskustelussa on huomattava, että jos luomisen vastustajat vastustavat jotain luomisteoriaa, niin on kuitenkin mahdollista esittää sellainen luomiskertomuksen tulkinta, että se sopii tieteen käsityksiin. Se että fundamentalistinen käsitys hylätään, ei ole vielä sama kuin että koko luomisajatus pitäisi hylätä. On mahdollista ajatella luominen ihan järkevästikin. Sellainen luomisen tulkinta tässä nyt esitetään, ja se pitäisi kumota, fundamentalistisen luomiskäsityksen kumoaa tämäkin.

Luomisesta ei voi puhua kuin Jumalaan uskovat. Jos ei usko, puhuu vain evoluutiosta. Tai alienien suorittamasta luomisesta.

Luomisesta on siis kristillisessä kontekstissa lähinnä yritettävä selvittää, mitä luomiskertomus tarkoittaa nykyisen tieteen kielelle käännettynä. Ateistit aina tuovat tässä esiin, että on muitakin kuin Raamatun luomiskertomus, jopa Kalevalassa. Ne voidaankin jokainen käsitellä tietysti. Tässä oletetaan, että Raamatun kertomus on lähinnä Jumalan omaa kertomusta ja käsitellään sitä.

Tieto, maailmankatsomukset, usko ja mielipiteet

Voiko luominen olla tietoa, eli missä määrin voidaan nähdä sellaista maapallon historiassa? Jos se suljetaan etukäteen pois, silloin on selvä ettei sitä löydetäkään. Mitkä asiat olisivat sellaisia, että niiden löytyminen todistaisi luomista tapahtuneen?

Tässä on kysymys jatkumosta. Jos voidaan todistaa jatkuva kehitys alkusoluista eläimiin ja ihmisiin, ei mitään muuta luomista tarvita. Kuitenkin nyt, nykyisessä evoluutioteoriassa, tämä jatkumo on jo oletuksena, teoriassa, ei sitä mitenkään todistettu ole, päinvastoin maapallolla on ollut katastrofivaiheita, jolloin koko eläimistö on saattanut tuhoutua ja silloin on täytynyt tapahtua uudelleen istuttaminen, muuten elämää ei täällä olisi enää ollenkaan.

Samoin on vaikeata tietää, kuinka kauan minkin eliölajin kehitykseen planeetalla vaaditaan, että se tapahtuisi pelkästään evoluutiolla. Ei ole tietoa muista planeetoista, miten niillä asia on mennyt.

Tämä on asian tiedollinen puoli. Asiaa ei oikeasti tiedetä, jolloin kysymys luomisesta ja kehityksestä on lähinnä maailmankatsomuksellinen. Uskooko luomistöihin vai ei. Ja vaikka uskookin, niiden täsmällinen tapahtumisen tapa on tuntematon.

Usko sanoo yksiselitteisesti että Jumala on luonut maapallon asiat niin kuin ne luomiskertomuksessa kerrotaan. Miten ne olisivat yhdistettävissä tieteen nykyiseen näkemykseen, siitä on luomiskertomuksen erilaiset tulkinnat sitten esitettävissä. Tässä minun: http://www.santavuori.com/Luominen_ja_kehitys.htm

Suurimmaksi osin kysymys on siis maailmankatsomuksista ja mielipiteistä, ei suinkaan tiedosta ja tieteestä, väitti luomisen suhteesta evoluutioon mitä tahansa.

Evoluution ja luomisen yhdistäminen

Evoluutio ja luominen ovat siis yhdistettävissä. Filosofisesti voidaan ajatella, että kyseessä on ikuinen ympyrä, evoluutio aineesta elämän ja ihmisen kautta jumaliin, ja sitten taas Jumalan luomistöiden kautta aineeseen, elämään, ihmisiin ja jumaliin. Ja tämä on tapahtunut maailmankaikkeudessa jo ikuisesti. Ei tarvitse kiistellä materialismin ja idealismin välillä, molemmat pitävät paikkansa jollakin tavalla. Ei voida sanoa, kumpi on ensin, aivan kuten muna vai kana- kysymyksessä, sama mistä kohtaan ympyrän katsoo alkavan, alkaako se Jumalasta vai aineesta, ei se ala kummastakaan, vaan on ikuinen ympyrä, jonka voi katkaista mistä kohtaan vaan ja miettiä siitä eteenpäin ja taaksepäin.

Maapallolla on siis tapahtunut molempia, luomista ja kehitystä, luomisen tapaa emme tarkasti tiedä, kuitenkaan se ei ole luomista tyhjästä vaan olemassa olevien asioiden järjestämistä. Tyhjästä luominen voi kyllä tarkoittaa asioiden tuomista henkimaailmasta näkyvään maailmaan, mutta sellainen ei ole mitään tyhjästä luomista. Tyhjästä luominen on looginen mahdottomuus.

Humoristisesti: Maailmankaikkeus on jumalien tuottamisen tehdas.