Olli Santavuori:

Filosofia totuudesta ja ihmisen asemasta maailmankaikkeudessa

Teoreettisen filosofian eli tietoteorian, metafysiikan ja uskonasioiden esitys kristilliseltä kannalta

Copyright: Olli Santavuori

Tietokonepainos 2019

Sisältö:

Aiheen esittely, johdanto ja sisällys

Luku 1. Mitä filosofia on?

1. Mitä filosofialta odotetaan?

Luku 2. Tiede

1. Empiiriset tieteet

2. Rationaaliset tieteet

3. Perustieteet

4. Soveltavat tieteet

5. Filosofia

Luku 3. Mitä kristinusko on?

1. Mitä ihmiset kristinuskolta odottavat?

Luku 4. Filosofian ikuiset kysymykset

Luku 5. Teoreettinen filosofia

1. Tiede, tieto ja usko

2. Filosofian menetelmät ja tarkoitus

Luku 6. Tietoteoria

1. Tieto, tiede, totuus ja usko

2. Totuus

a. Käsitemäärittely

b. Ensimmäinen sisällöllinen vastaus. Miten saavutamme totuutta?

c. Toinen sisällöllinen vastaus. Mitkä asiat ovat totta?

3. Rationaalinen ja empiirinen tieto

4. Tiedon kommunikoitavuudesta

5. Mitä kosmologiasta tiedetään

6. Popularisointi

Luku 7. Metafysiikka

1. Minkälainen on todellisuus?

2. Todellisuuden luonne, sisältö, rakenne, tasot ja aspektit

3. Todellisuuden neljä tasoa ja viisi aspektia

4. Ontologia

5. Maailma- sanan eri merkitykset

6. Todellisuuden luonne

7. Mikromaailma

a. Mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä?

b. Kuinka pitkälle kappaleteorialla

c. Peruselementit

d. Matematiikan ja todellisuuden ero

e. Mikromaailmassa ja makromaailmassa epäsovinnaisuutta

8. Ihmisen maailma. Keskimaailma

a. Luominen ja kehitys

b. Maapallon nykyinen järjestys

9. Galaksien maailma. Makromaailma. Kosmologia

a. Linnunrata

b. Näkyvä universumi

c. Metagalaksi

d. Alkupamausteorian mahdolliset viat

e. Kaikkeuden kosmologia

f. Kaikkeuden olemassaolo

g. Kaikkeuden ikuisuus

h. Kaikkeuden äärettömyys

i. Kaikkeuden järkevyys

j. Kaikkeuden suhde näkyvään universumiin

k. Kaikkeuden suhde Jumalaan ja henkimaailmaan

l. Elämä muilla taivaankappaleilla

m. Nykyinen yhteenveto koko kosmologiasta

Luku 8. Jumala

1. Jumala ja ihminen

2. Jumalan valtakunta eri aikoina

3. Teologia

Luku 9. Maailmankatsomukset

Liite 1.

Liite 2.

Liite 3.

Aiheen esittely

Tieto ja usko pyrkivät samaan päämäärään, totuuteen. Tiedon puolella on kaikki ne asiat, jotka jo tiedetään, oikea usko taas on tosi ja oikea käsitys niistä asioista, joita ei vielä tiedetä, miten ne ovat; ja näin on lähinnä uskonasioiden kohdalla, ihmiselle tärkeiden asioiden kohdalla; tuntemattomia asioita on muutenkin aivan riittävästi. Uskonasioita ovat vain ne, jotka auttavat meitä pääsemään takaisin taivaan kotiin kuolemamme jälkeen, tietämään, miten pitää elää ja mikä on suhteemme Jumalaan. Kaikki uskot eivät tietenkään osu oikeaan, vaikka ne joissakin yhteisissä asioissa ovat kaikki oikeassa.

Perusasia on sen ymmärtäminen, miten sovitamme itsemme Jumalan kanssa, miten tulemme kelvollisiksi pääsemään (takaisin) taivaaseen, saamaan ikuisen onnellisen elämän. Ja miten jo täällä voimme elää puhtaalla omallatunnolla Jumalan valtakunnassa. Kristinuskon käsitys tästä on, että Jeesus on sovitustyöllään tehnyt tässä kaiken, ihmisen tarvitsee vaan uskoa tämä sovitustyö todeksi ja vastaanottaa se. Tehdä parannus elämisestä ilman Jumalaa ja lähteä tälle kaidalle polulle, mennä kasteelle ja saada, jos saa, näin anteeksi syntinsä ja armon Jumalan edessä, jolloin sovitustyön jumalallinen voima tulee todeksi kaikessa voimassaan; ja pysyä uskossa loppuun asti. Rakastaa Jumalaa niin että pyrkii tekemään kaikki mitä hän tänä päivänä henkilökohtaisesti kullekin sanoo, pyytää, kehottaa ja käskee, eli noudattaa käskyjä, niin kuin ne ovat ja niin kuin käsittää niiden olevan. Ketään ei vaadita juoksemaan lujempaa kuin pystyy. Jos käskyjen noudattaminen on vaikeaa, siihenkin saa johdatusta, miten siinä rupeaa paremmin onnistumaan.

Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu.

Tämä on kristinuskon perusta, Jeesukseen uskominen ja hänen opetuksensa noudattaminen. Kristittyjä ovat kaikki ne, jotka uskovat Jeesukseen; yleisen kristillisen käsityksen mukaan aina Jeesuksen Jumaluuteen ja ylösnousemukseen asti.

Jumaluudessa on kolme persoonaa, Isä ja Poika ja Pyhä Henki, vaikka onkin vain yksi oikea, elävä Jumala, Jumaluus. Isä- Jumala ylimpänä, Yli- Jumalana, koko universumin Taivaan Valtakunnan Kuninkaiden Kuninkaana, ja Päällikkönä. Kolminaisuuden ymmärtämisessä on monenlaisia teologioita, mutta kristinuskokin lasketaan monoteististen uskontojen joukkoon, vaikka Jumaluudessa on nämä kolme persoonaa.

Filosofia, tiede ja inhimillinen viisaus lähestyvät asiaa, totuutta, tiedon, etiikan ja estetiikan kannalta. Uskonto taas ihmisen elämän ja teologian kannalta, myös ilmoituksen huomioiden. Mutta kuten sanottu, totuus on yhteinen päämäärä, siinä mielessä ei ole, ei voi olla eroa tieteen eikä uskon pyrkimyksissä ja tuloksissa. Ne eivät voi olla ristiriidassa muuta kuin silloin, kun jommassakummassa eksytään totuuden polulta. Siihen molemmat ovat historiassa sortuneet jatkuvasti. Se on se syy, miksi aina välillä näyttää siltä kuin ne olisivat ristiriidassa ja tukkanuottasilla. Myös uskon ja tiedon alueet ovat hieman erilaiset. Tämä esitys on vain teoreettisen filosofian esitys, etiikka ja estetiikka jäävät pois.

Nykymaailmassa tieteellinen maailmankatsomus ja uskonnollinen maailmankatsomus vähän väliä ovat ristiriidassa, mutta ne ovatkin vain maailmankatsomuksia. Tieteellisen maailmankatsomuksen edustajat esiintyvät usein niin kuin vain se olisi tiedettä, mutta ei se ole, se on vain maailmankatsomus. Uskonnolliset maailmankatsomukset taas ovat moninaisia, eikä niillä voi kaikilla olla oikea totuuspohja, koska ne kerran ovat ristiriitaisia.

Koko ikäni, 73 vuotta, olen valmistautunut tähän, 54 aikuisikävuotta. Tämä on aikaisempien kirjojen päivitys. Tarkoituksena on tieteen ja uskon välienselvittely. Modernin tieteen, modernin filosofian ja modernin ilmoituksen, kristinuskon yhdistäminen. Ei mikään pieni juttu, sanotte. Niin, mutta tässä se nyt vaan on.

Jos tässä jotain hyvää on, kunnia kuuluu tietysti Jumalalle, Jumalan johdatukselle.

Reposaarella, 19.7.2019 – 31.10.2019

Olli Santavuori