Olli Santavuori: Filosofisesta
kosmologiasta. Alustava versio 10.1, 2020
Filosofinen kosmologia yleensä yliopistoissa tyssää
siihen, että se nujerretaan BB- kosmologialla. Oivalluksia on kuitenkin tullut
sielläkin: on vain yksi kaikkeus, se on yksi ainutkertainen entiteetti, ei
nähdä kaikkea, ei voi verrata toisiin, katsotaan vain ikään kuin sisältäpäin,
havainnot ovat riippuvaisia teoriasta, viimeistään niiden tulkinta. Teorioiden
perusoletukset on analysoitava. (Tästä on lähteitä lopussa, ja viitteitä
yliopistoista.)
Meille on kehittynyt tapa ajatella kosmologia vain
universumin fysiikaksi ja matematiikaksi, kun tilanne päinvastoin nykyään on
oikeastaan sellainen, että nyt vasta, juuri tähtitieteen kosmologian valtavan
kehityksen takia, meillä on mahdollisuus filosofoida kosmologiasta oikein. Ja filosofialla
on mahdollisuus palauttaa kosmologia järjen puitteisiin, missä se todellakaan
ei ole viime aikoina ollut. Filosofian avulla osaamme palauttaa kysymykset
oikeiksi.
Totta kai on fysiikan lisäksi myös kosmologian
filosofia, ja kosmologian teologia. Ja biologia, elävien olentojen evoluutio ja
ihmisen ja mahdollisten korkeampien olentojen siirtyminen luomistöihin,
mahdollisesti jo ikuisuus sitten.
Fysiikan kannalta kysymme, miten universumi on saanut
alkunsa ja miten se kehittyy, mutta filosofian avulla ymmärtää heti, että
täytyy ensin miettiä, mikä universumi, mitä universumilla tarkoitetaan, ja onko
sillä alku vai onko se ikuinen ja millaista on universumin aika ja olemassaolo
verrattuna muiden asioiden aikaan ja olemassaoloon. Fysiikan kannalta kysymme,
onko universumi staattinen vai dynaaminen, mutta filosofian kannalta täytyykin
kysyä, mikä universumissa on ikuista, staattista ja mikä siinä on dynaamista,
muuttuvaa, ja missä universumissa, koko universumissa vai jossakin
osauniversumissa.
Ja tullaan tieteen ja maailmankatsomusten
peruskysymyksiin, tieteessä kysymykseen mallien ja teorioiden suhteesta havaintoihin,
matematiikan ja fysiikan suhteeseen toisiinsa, filosofiassa todellisuuden
luonteeseen, analyysin ja synteesin suhteeseen, determinismiin ja luomiseen
evoluutiossa jne. Maailmankatsomuksessa tieteen ja maailmankatsomusten
suhteeseen ja erilaisiin maailmankatsomuksiin kosmoksesta. Kosmologia on niin
iso ja kaiken käsittävä alue.
Myös siis siihen, että kosmologia ei ole pelkkää
fysiikkaa. Kaikki tieteet tulevat mukaan heti, jos on olentoja, oli niitä
sitten Jumalaan asti tai ei. Ja maapallolla on olentoja ainakin ihmiseen asti,
ja maapallo kuuluu universumiin. Biologia, psykologia, yhteiskuntatieteet,
historia, teologia, kaikki eri todellisuuden tasojen tieteet kuuluvat
kosmologiaankin, kosmologia on poikkitiede eikä pelkkää fysiikkaa. Teologiassa:
Mikä on Jumalan ja universumin suhde? Filosofiassa: Kaikki on syntynyt ja
alkanut, paitsi ikuiset asiat. Ja universumi, siis koko universumi, on ikuinen
asia.
On huomattava, että ikuinen ja ääretön universumi on
filosofisesti nimenomaan ja ennen kaikkea materialistinen ajatus. Ei voi väittää
idealistiseksi tai pelkästään uskonnolliseksi ajatukseksi, niin kuin usein
tehdään. Silti Jumala voi olla olemassa ja maailmojen luoja, vaikka universumi,
koko universumi, olisi luomaton, syntymätön, alkamaton. Tämä teologinen puoli
nyt sivuutetaan, mutta sekin kuuluu asian filosofiaan. Teologit eivät tunnu
ymmärtävän, että kun Jumala loi, Jumala oli jo olemassa, maailmankaikkeus oli
jo olemassa. ei siis luoda tyhjästä vaan järjestämällä olemassa olevia
elementtejä. Henkimaailmasta kyllä voidaan tuoda asioita.
Voidaan sanoa, että tänä päivänä kosmologian filosofia
on täysin kehittymätön alue, juuri nyt kun materiaalia olisi enemmän kuin
koskaan. Filosofinen kosmologia on akateemiselta maailmalta tekemättä. Tämä on
nyt yksi yritys, aloitus sellaiseen. Tekemättömyyden syy on selvä: joutuu heti
ristiriitaan vallitsevan kosmologisen teorian kanssa, ja sehän on
majesteettirikos tiedeyhteisössä.
Aloitin itse miettimällä kaikkeuden ikuisuutta ja
äärettömyyttä. www.santavuori.com
Filosofian kirjan 1 p. oli 1986. Tästä lähtien olen käynyt jatkuvaa keskustelua
asioista foorumeissa ja kirjoittanut kirjoja uudestaan. Julkaisijaa ei ole
löytynyt, enkä ole vähään aikaan yrittänytkään, mutta netissä kaikki on kotisivuillani.
Omat oivallukset:
-
Alkuperäinen ajatukseni: Galaksien
etääntyminen selittyy rajattomuudella paremmin kuin laajentumisella. Kukaan ei
ole pystynyt tätä kumoamaan yli 30 vuodessa muuta kuin vetoamalla BB- teoriaan.
Se ei käy, pitää olla BB:stä riippumaton todistus. Ihmiset
eivät kyllä tajua, miten nämä liikkeet tapahtuvat rajattomassa tilassa, mutta
voi siitä tehdä animaatioita. Niin se nyt kuitenkin on. Pitää ajatella niin
päin, että keksitään sellainen tila, missä näin tapahtuu, eikä niin päin, että
kun näin tapahtuu, niin sitten avaruuden täytyy laajentua.
-
Jokainen filosofinen teoria universumin
fysiikasta voidaan muuntaa matemaattis- fysikaaliseksi. Eli ei voi enää
pelotella matematiikalla. Filosofinen, verbaalinen teoria riittää aluksi.
-
On erotettava koko universumi ja
paikallinen universumi. Tämä on Multiuniversumi- teorian tärkeä keksintö.
-
Popularisointi on suoranainen skandaali, tehdään
väärin, väitetään että ikuinen ja ääretön universumi olisi jotenkin kumottu ja
universumi alkaisi ja laajenisi. Universumi on ikuinen ja ääretön (rajaton), se
on tieteen käsitys. Steady State-
teoria on
edelleen myös olemassa ja se on ihan yhtä hyvä tai huono kuin BB, ei sitä ole
kumottu, se vaan ei sovi BB- ajatteluun.
-
Universumista kokonaisuutena,
kaikkeudesta, voidaan ehkä jotain päätellä loogisesti, rationaalisesti, vaikka
yleensä logiikasta ei seuraa mitään todellisuuteen, näiden erittely, mitkä ne
asiat ovat, jne.
-
Uudestaan nämä lopuksi.
Neljää fysikaalista teoriaa tarkastellaan: BB, Steady State, Multiuniversumi, Galakseja ja räjähdyksiä
ikuisessa 4D universumissa. Näin asia tulee konkreettiseksi. Seuraavilla
tavoilla:
a. Perusoletukset
b. Käsitys
koko universumista.
c. Käsitys
paikallisesta universumista.
d. Miten
selittää punasiirtymän, eli galaksien etääntymisen,
e. Miten
selittää taustasäteilyn.
f.
Miten selittää aineiden spektrit
galakseissa eli galaksien nuortumisen etäisyyteen ja menneisyyteen.
g. Miten
voitaisiin parantaa nykyistä sopimaan havaintoihin.
Kaikki mallit voidaan piirtää taululle.
Joka vaiheessa yleisö voi kysyä ja kertoa omia
ajatuksiaan.
1. BB eli Alkupamausteoria, nykyään LambdaCDM
a. Perusoletus
on suhteellisuusteorian 3+1 universumi, jolloin galaksien etääntyminen selittyy
avaruuden laajenemisella. Universumilla voi olla alku ja laajeneminen.
Universumin alkuun voidaan soveltaa hiukkasfysiikkaa ja kvanttiteoriaa.
Nykyisestä tilasta voidaan ekstrapoloida menneisyyteen 13,8 miljardia vuotta
sitten. Tämän ansio on, että voidaan tehdä täsmällisiä tähtitieteellisiä
laskuja teorian pohjalta.
Piirros.
b. Koko
universumilla on alkupamaus, jokin alkutila, nykyään ei enää juuri nimenomaan
räjähdys, paikallista universumia ei tarvitse eritellä. Havaittavasta
universumista vain voi olla tiedettä. Joko silloin on avaruus ja aika alkanut
tai sitten ei vaan tiedetä mitä ennen oli. Alussa oli pienempi, nyt suurempi,
aina rajaton, kaiken käsittävä, ei ääretön.
c. Paikallista
universumia ei eritellä. Tutkitaan vaan havaittavaa universumia ja se on
samalla kuitenkin koko universumi, koska muusta ei voi olla tieteellistä
tietoa. Siis tämä on teoria koko universumista, vaikka väitetään teoriaksi vain
havaittavasta universumista.
d. Punasiirtymä:
avaruuden laajeneminen.
e. Taustasäteily
tulee alkupamauksesta, teoria suorastaan ennusti sen, ja siksi muut katsottiin
huonommiksi.
f.
Aineiden spektrit galakseissa osoittavat
galaksien nuorentuvan joka suunnassa alkupamaukseen.
g. Ei
tarvitse minun kehittää, sitä tekee valtava armeija tiedemiehiä. Rukkaamalla
jatkuvasti saadaan nähtävästi aina sopimaan kaikkiin havaintoihin. Koko vika
minkä niin selvästi näemme kriitikkojen puolella, onkin ehkä lähinnä
popularisoinnissa. Hyvin pitkälle tämäkin teoria pätee. Ei kuitenkaan
kokonaisuuteen, niin kuin pitäisi ennen kaikkea. Nykyään Lambda CDM- malli,
jossa kosmologinen vakio on tullut takaisin. Sitten syyttävät universumia
siitä, että se olisi liian hienosäädetty.
Kuulijat saavat huomauttaa ja täydentää.
2. Steady State-
teoria
a. Perusoletus
ikuinen ja ääretön universumi, eli muuttumaton perustila. Ei kaikkia
suhteellisuusteorian oletuksia, mutta kuitenkin laajeneminen. Monia
variaatioita on tästä teoriasta. Tämän ansio on pitää kiinni ikuisesta ja
äärettömästä universumista niin kuin pitääkin.
Piirros.
b. Koko
universumissa laajeneminen vaatii aineen syntymistä jostakin. Ei erittele
paikallista ja kokonaisuutta. Kaikki riippuu siitä millaista Steady State- teoriaa
tarkoitetaan, niitä on oikeasti jo monenlaisia.
c. Paikallista
universumia ei eritellä.
d. Galaksit
voivat etääntyä koska tulee lisää ainetta jostakin jollakin tavalla yms.
e. Taustasäteilyn
selitys, että saa olla millainen on.
f.
Aineiden jakaantuminen, eli galaksien
nuortuminen koska ne nuortuvat etäisyyteen ja menneisyyteen.
g. Kehittäminen:
laajeneminen pois, eri teoria paikalliselle ja kokonaisuudelle. Perustila on
galaksiketjut, niissä alkuräjähdyksiä.
Huomautuksia ja täydennyksiä yleisöltä.
3. Multiuniversumi
a. Perusoletus
on ikuinen ja ääretön universumi, multiuniversumi, paikalliset ovat erillisiä
”universumeja”, jotka kehittyvät niin kuin BB sanoo. Niitä on lukemattomia ja
ne ovat erillisiä toisistaan. Tästäkin teoriasta on monia variaatioita. Tämän
ansio on erottaa paikallinen ja koko universumi.
Piirros.
b. Koko
universumi on ikuinen ja ääretön, paikallisesti on alkupamauksia. Nämä eivät
ole yhteydessä, vaan ovat muualla ja myös eri vaiheissaan, niitä on
lukemattomia.
c. Paikallinen
ja kokonaisuus tosiaan erotetaan, alkupamaus on paikallinen.
d. Galaksit
etääntyvät paikallisessa universumissa kuten BB sanoo, kokonaisuudessa etääntymistä
ei ole, paitsi että tietysti galaksit voivat etääntyä äärettömyyksiin, jos niin
vain on.
e. Taustasäteily
tulee paikallisesti omasta alkupamauksesta.
f.
Nuortuminen on paikallisessa
universumissa.
g. Parempi
vaan olisi asiat suurin piirtein päinvastoin paikallisen ja kokonaisuuden
suhteen.
Huomautuksia ja täydennyksiä.
4. Galakseja ja räjähdyksiä
a. Teoria
on siis: galakseja ja räjähdyksiä ikuisessa universumissa, joka muodostuu
galaksiketjuista. Perusoletus ikuinen ja ääretön (rajaton) universumi.
Perustila: ikuisesti kaikkialla on galaksiketjut. Oikeastaan tämä on yhdistelmä
ja muunnelma kahdesta edellisestä. Syklikin koko universumissa voi ehkä olla
paikallisten alkupamausten lisäksi, mutta silloin on kysymys todella pitkästä
ja kaukaisesta ajasta edelliseen ja seuraavaan sykliin. Tämän ansio on, että
voisi olla ihan paras. Ja voidaan tutkia empiirisesti, onko muita
alkupamauksia, päinvastoin kuin multiuniversumissa, jota ei voi empiirisesti
tutkia. Kaukana voidaan ehkä nähdä galakseja, jotka eivät ole tästä
alkuräjähdyksestä. Jotkin kaukaisista kvasaareista voivat olla muita
alkuräjähdyksiä.
Piirros.
b. Juuri
koko universumi on tätä. Kokonaisuudessa liike jää pois, jolloin myös aika jää
pois, kokonaisuuden tila ei ole ääretön vaan vain kaiken käsittävä tila,
rajaton, joka asia voidaan mallintaa 4D:ksi aika hyvin.
c. Paikallinen
universumi on oman alkupamauksensa tulos. Niitä on muuallakin lukemattomia,
ehkä jo näkyvätkin.
d. Galaksien
etääntyminen johtuu avaruuden luonteesta, sen tilasta ja ajasta, joka voidaan
ilmaista 4D:nä. Sellaisessa tilassa tapahtuu juuri niin. Etääntyminen on nimenomaan
ja vain koko universumissa. Paikallisesti räjähdyssumun laajeneminen loppuu
aikanaan.
e. Taustasäteily
johtuu ikuisista räjähdyksistä siellä täällä koko universumissa. Sekään ei ole
havainto paikallisesta universumista vaan koko universumista.
f.
Paikallinen universumi selittää galaksien
nuortumisen etäisyyteen ja menneisyyteen.
g. Kehittäminen:
Fysikaalis- matemaattinen teoria puuttuu, sen testaus puuttuu. Rukkaaminen
sitten tarvittaessa niin kuin muillakin teorioilla, jos ei sovi heti. Suntolan DU on lähellä tätä, mutta siinä ei eritellä koko
universumia ja paikallista samalla tavoin selkeästi, ja sen itseymmärryksessä
3D:ssä laajenemisen suunta on neljäntenä ulottuvuutena 4D:ssä, tässä teoriassa
taas avaruuden rajattomuus on se neljäs ulottuvuus.
Huomautuksia ja keskustelu.
Omat oivallukset kosmologiasta uudestaan, eli
filosofisen kosmologian tuloksia ja mahdollisia tutkimuslinjoja:
-
Galaksien etääntyminen selittyy paremmin
avaruuden rajattomuudella kuin laajenemisella. Avaruus on rajaton, ei ääretön.
Tämä on filosofiassa ja tähtitieteessä aina tiedetty, tämä rajattomuus, mutta ei
ole tajuttu silti sitä, että se selittää myös galaksien etääntymisen. Punasiirtymän
voidaan ajatella selittyvän muullakin tavoin, valon ominaisuuksista jne. ja se
voi olla punasiirtymän osasyy, se taas on muidenkin ajatus, ei minun.
-
Pitää erottaa teorioissa 1: koko
universumi, kaikkeus, ja 2: paikallinen universumi. Koko universumista
teoriamme on pakostakin korkeintaan valistunut arvaus, kuinka hienosti sen
matemaattisesti sitten muotoilemmekin. Silloin myös teoria paikallisesta
universumista on parhaimmillaankin myös vain valistunut arvaus, koska se
riippuu siitä, miten kokonaisuuden ajattelemme. Tietysti teoriaa sitten
verrataan havaintoihin, testataan havainnoilla, mutta havainnot, viimeistään
niiden tulkinta, ovat kosmologiassa teoriasta täysin riippuvaisia.
-
Jos oletetaan paikallinen universumi
paikallisen alkupamauksen tulokseksi, ”paikallinen universumi” on selvä käsite,
muuten ”havaittavissa oleva universumi”, ”tunnettu universumi” ja ”näkyvä
universumi” ovat epäselviä käsitteitä, jäävät epämääräisiksi käsitteiksi, eivät
kelpaa täsmälliseen tieteelliseen kieleen.
-
Avaruus voidaan mallintaa 4D:ksi, ja
galaksien etääntyminen selittyy liikkeiksi 4D:ssä.
-
4D on siis todellisuudessakin tällä tavoin
ajateltuna, tätä myöskään ei ole tajuttu.
-
Kokonaisuudella, sen avaruudella ei ole
aikaa, kokonaisuus on 4+0, ja vaikka tähdet ja galaksit lähellä voidaan
mallintaa 3+1 mallilla, mitä kauemmaksi mennään menneisyyteen ja etäisyyteen,
sitä selvemmin 4D on parempi, myös aika eli siis myös liikkeet muuttuvat
epämääräisemmin arvioitaviksi. Yleisempänä
kokonaisuuden teoria pätee myös pitkälle paikallisesti.
-
Kaikki vaan pyörii monimutkaisilla
radoilla tilassa, josta ei ulos pääse, koska ulkopuolta ei yksinkertaisesti
ole.
-
Aluksi täytyy olla verbaalinen teoria, ja
kaikki verbaaliset teoriat voidaan muokata myös matemaattis- fysikaalisiksi.
-
Ei: onko dynaaminen vai staattinen? Vaan:
mikä on dynaamista ja mikä staattista?
-
Pitää olla vielä monta teoriaa eikä yksi,
fyysikot eivät ymmärrä tätä, kun pyrkivät liian aikaisin yhteen ainoaan oikeaan
teoriaan, ja kumoavat toisia teorioita toisilla teorioilla. Jotkut teoriat
pätevät paremmin joillakin alueilla, jotkut joillakin toisilla alueilla.
-
Maailma- sanan eri merkitykset. Maapallo,
aurinkokunta, Linnunrata, paikallinen galaksijoukko, superjoukko, galaksiketju,
kaikki galaksiketjut, kaikki galaksit ja tyhjä tila välissä, koko kaikkeus.
”Muita universumeja”, ”parallelleja universumeja”,
siis osauniversumeja on ehdotettu ja voi olla monenlaisia, mutta kaikki
ne kuuluvat kaikkeuteen.
-
Kaikkeuden määritelmä: kaikki galaksit, galaksiketjut,
kvasaarit, tähdet, mustat aukot ja suhteellisen tyhjät alueet yhteensä, ja
kaikkien galaksien kaikki sisältö ja olennot. Mahdollinen Jumala ja
henkimaailma sisältyvät tähän, kaikkeuteen, eivät ole sen ulkopuolella.
-
Ehkä kaikkeuden kohdalla voidaankin
logiikasta päätellä jotain todellisuuteen, esimerkiksi aina on ajateltu avaruus
rajattomaksi eikä äärettömäksi. Luetellaan ne loogisesti jo pääteltävissä
olevat asiat rajattomuudesta ja ajasta ja materiasta ja liikkeestä:
-
-
Kaikkeus on olemassa, mutta eri tavalla
kuin mikään muu asia. Universumin avaruus ja aika eivät ole mitään fyysisesti
olevaa, ellei avaruus sitten kuitenkin muodostu jostain ”eetteristä” tms., ja
aika voi olla jokin tuntematon ikuinen aika, mutta ne täytyy teorioissa
jotenkin mallintaa, sillä tavoin ne kuitenkin ovat olemassa. Ne ovat olemassa
todellisuuden kategorioina myös todellisuudessa, eivätkä pelkästään
tietoisuuden kategorioina, niin kuin jotkut ajattelevat.
-
On vain yksi kaikkeus, ei ole toisia
kaikkeuksia, vaikka voi olla useita erilaisia ja eri ikäisiä osauniversumeja ja
mahdollisesti erilaisia parallelleja universumeja, ja
henkimaailmoja ja Jumalan maailmoja, mutta ne kaikki kuuluvat kaikeuteen.
-
Pallomainen, muttei pallo, ei pintaa, ei
reunaa. Tai monikuutiomainen, tai ei muotoa ollenkaan. Muoto- asialla ei ole
merkitystä tällä tasolla. Se on vaan mallinnettava kuitenkin jollain tavalla
teorian matematisoimiseksi.
-
Ääretön, mutta vain rajattomuuden tavalla.
Ulkopuolta ei ole; siinä tilassa, avaruudessa, on kaikki tila, se ei ole enää
minkään suuremman tilan sisällä. Tämä, että on kaikki tila, poistaa
absoluuttisen, matemaattisen äärettömyyden mahdollisuuden. 4D on yksi
matemaattinen mahdollisuus tällaisen tilan kuvaamiseksi.
-
Staattinen, muuttumaton sillä tavoin, että
jokin perustila kokonaisuudella voi olla, täytyykin olla, nyt se on empiirisen
tutkimuksen tuloksena joko galaksiketjut ikuisesti tai syklinen kehitys
ikuisesti alkupamausvaiheesta galaksivaiheeseen. Joka tapauksessa ainakin
paikallisesta alkupamauksesta galaksiketjuvaiheeseen. Syklinenkin kaikkeus voi
ehkä olla todella pitkän ajanjakson kuluessa, muttei tämä ole välttämätöntä.
Yksi alkupamaus kummassakin tapauksessa poistuu loogisista mahdollisuuksista,
mutta voi olla toinen tai toinen tai molemmat.
-
Osat ovat dynaamisia, muuttuvia,
kehittyviä ja liikkuvia. Mikä on itsestään selvää, mutta sitä ei saa yleistää
kokonaisuuteen.
-
Kokonaisuuden luonnonlait pätevät miltei
kokonaan osiin, mutta osien lait eivät päde kokonaisuuteen, vaan siellä on
osittain tai kokonaan omat lait.
-
Perimmäiset luonnonlait ovat
muuttumattomia ja ikuisia, muttemme tunne niitä vielä kaikkia emmekä tarkasti
ja täsmällisesti kaikkia, erityisesti mahdolliset Jumalan voimat ja
henkimaailma ovat tuntemattomia.
-
Liike ja paikka-asia jäävät pois
kokonaisuuden kohdalla, jolloin tavallinen aika poistuu, jäljelle jää vain
tuntematon ikuinen aika, ajaton nykyhetki tms., siis oikeastaan vain tila ja
materia kaikissa muodoissaan tarvitsee kaikkeuden kohdalla huomioida (materia
on aine, energia, voimat, säteilyt aallot, kentät, mahdollinen eetteri ym.)
-
Osilla voi olla alku, kokonaisuudella ei.
-
-
Nämä oivallukset voidaan paremminkin
ryhmitellä, ja analysoida, mitä asiaa kosmologiassa ne koskevat. Tämä on vasta
luettelo. Mitkä empiirisiä, mitkä loogisia, mitkä rationaalisia, mitkä
filosofisia, mitkä tieteenteoreettisia, mitkä tutkimustuloksia, mitkä koskevat
popularisointia, mitkä koko universumia, mitkä paikallista universumia, mitkä
mielipiteitä, mitkä valistuneita arvauksia, mitkä maailmankatsomusta, mitkä
premissejä, mitkä johtopäätöksiä, ja seuraako premisseistä johtopäätökset vai
mitä premisseistä seuraa.
-
Popularisointi pitäisi olla edelleen, että
universumi on ikuinen ja ääretön, rajaton. Tiede ei tiedä mitään alkua ja
laajenemista universumille, kaikkeudelle, se on vain yksi teoria, jota kyllä
tiedeyhteisö kannattaa, siinä mielessä se on tieteen kanta.
-
Kysymykset uudestaan, toisella tavalla.
Millainen on universumin aika, eikä miten universumi on alkanut. Mikä on
dynaamista ja mikä staattista, eikä onko dynaaminen vai staattinen.
-
Kaaosteorian, fraktaalien, hologrammien,
vektorialgebraan, raja- arvojen, tietokoneanimaatioiden ja kaikkien nykyajan
loogis- matemaattisten ym. menetelmien ja havaintovälineiden soveltaminen.
-
Kaaosteoria: taivaankappaleet ovat
tasapainotiloja, räjähdykset ja romahtamiset ja sumut ovat kaaostiloja. Aurinko
syntyy ja kehittyy ja kuolee, mutta tähtiä on aina jossakin. Sama
meteoriiteista galakseihin, galaksijoukkoihin ja galaksiketjuihin ja
osauniversumeihin asti. Mutta kaikkeus, koko universumi, koko kokonaisuus on
ikuinen, muuttumaton ja aina sama.
-
Mitä ikuisuus ja äärettömyys kaikkeudessa
tarkoittavat? Ne eivät ole absoluuttisia vaan raja- arvoja. Riippuu katsojan
ajasta ja paikasta, milloin ja missä äärellisyys ja äärettömyys, alkaminen ja
ikuisuus menettävät merkityksensä.
-
Aika, tila, liike ja materia.
Universumissa kokonaisuutena aika ja paikka ja liike jäävät pois. Kaikkeudessa
on vain tila ja materia. Sen aika on erilainen, jonkinlainen ikuinen aika,
tavallista aikaa ei ole, on vain ikuinen nykyhetki tms.
-
Universumi on olemassa eri tavalla kuin
muut asiat. Vaikka kaikkeus on olemassa, sen olemassaolo on koko kokonaisuuden
olemassa oloa, se ei ole samanlaista olemassaoloa kuin jonkin fyysisen
kappaleen olemassaolo, se ei ole missään paikassa eikä se ole mikään kappale
mikä on jossakin suuremmassa tilassa eikä se liiku missään vaan siinä on jo
kaikki tila ja materia.
-
Kaikkeudessa kaikki on erilaista kuin
osauniversumeissa, sen osissa ja kappaleissa.
-
Loogiset, käsitteelliset, asiat,
empiiriset asiat, matemaattiset asiat voidaan eritellä. Malleihin ja teorioihin
liittyvät asiat ja mittauksiin, havaintoihin ja niiden tulkintaan liittyvät
asiat.
-
Väitetään, ettei ole vaihtoehtoista
teoriaa, ja että ne on kaikki kumottu. On vaihtoehtoisia teorioita, eikä niitä
ole kaikkia kumottu. Suhteellisuusteoria kosmologisen vakion kanssa. Steady State. Multiuniversumi. Electric Universe.
DU. Vaihtoehtoisia teorioita on iso liuta näiden lisäksikin.
-
Pyrkimys yhteen oikeaan teoriaan on ehkä
väärin, eri teoriat yhdessä on parempi, kehitetään
vaan vielä kauan näin. Se on parempi linja. Ei mikään puute vaihtoehtoisille
teorioille, vaan etu ja oikeampi asia kuin yhden teorian valitseminen, oikeaksi
väittäminen, todistaminen ja yksin sen kehittäminen.
-
Hienosäätö on ihan oikein tehdä teorialle,
sitä pitääkin säätää ja rukata sopimaan havaintoiin, mutta luonto taas on
sellainen kuin on, sitä ei säädetä. Luomisen kohdalla on tosin päinvastoin; jos
nähdään hienosäätöä, Luoja on voinut olla asialla.
-
Tässä on turhaa toistoa, mutta varmistan
vaan näin, että kaikki oivallukset ovat mukana.
-
Nämä ovat kehittyneet väittelyssä nykyisen
teorian puolustajien kanssa foorumeissa ja keskusteleussa vaihtoehtoisten
teorioiden kannattajien kanssa. Ei olisi ollut mahdollista vain
yksityisajattelulla.
-
Näistä voidaan jo itse asiassa muodostaa
uusi kokonaisteoria, tai ainakin muutamia vaihtoehtoja sille. Lähdetään siitä,
mitä jo tiedetään ja tunnustetaan ne asiat, joita ei tiedetä, sitten vasta
kokonaisteoria, valistuneet arvaukset tuntemattomista asioista mukana.
-
Mitä tarvitsisi tietää, että teoria
voitaisiin muodostaa? Galaksien ikä. ja hajonta eri etäisyyksillä ja
paikallisen universumin eri aikoina. Miten aika pitäisi ajatella
kokonaisuudessa? Kuinka pitkälle on galaksiketjuja vai onko koko alueella?
Minkälainen kokonaisuuden alue oikein on? Mitä on näkyvyyden ulkopuolella?
Electric Universe voisi olla
myös hyvä, DU on hyvä. Pitää olla vielä monta eikä yksi.
Huomautuksia ja keskustelua.
Lähteitä:
Omat kirjat: www.santavuori.com
Filosofinen kosmologia:
https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1404/1404.5854.pdf
http://philosophy-of-cosmology.ox.ac.uk/index.html
ACG
DU
https://physicsfoundations.org/dynamic-universe