Universumin aikaa ja avaruutta ei tunneta

Filosofisen kosmologian näkökanta

 

Viime aikoina Kosmologiaa on uudestaan ruvettu miettimään taas myös filosofiselta kannalta ja pelkkä alkupamaustoeorian mukainen kosmologian popularisointi ei välttämättä enää vastaa tieteen nykyisiä käsityksiä, siksi haluaisin esittää toisenlaisen tavan popularisoida tieteen käsityksen universumista. https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1404/1404.5854.pdf (löytyy kirjoittamalla Googleen Philosophical Cosmology) on yksi esimerkki tällaisesta kansainvälisissä piireissä. Tämä kirjoitus on oma käsitykseni lyhyesti.

Universumista tiedetään nykyään paljon. Tiedetään, että aurinkokunta on vain yksi miljardeista Linnunradassa ja Linnunrata on vain yksi miljardeista universumissa. Tällainen on universumimme, sen galaksit ovat hajallaan ketjuissa, rypäleissä ja ryhmissä laajalla alueella, vähintään 13 miljardin valovuoden alueella, ja näin on ollut kauan, 13 miljardia vuotta ainakin, maapallon ajasta laskien. Tämä on tieteen valtava saavutus. Asia on suurinpiirtein tiedetty jo 1920- luvulta lähtien, mutta sen vaikutus filosofiaan, maailmankatsomukseen, uskontoihin, tieteeseen, taiteeseen jne on jäänyt yllättävän pieneksi. Siitä ei osata oikein vetää kaikkia niitä johtopäätöksiä, joita siitä pitäisi vetää.

Sensijaan ei kuitenkaan tiedetä, onko tämä tuntemamme galaksiavaruus, edes suurempana, jo koko kaikkeus, vai onko muita universumeja, onko kyseessä multiuniversumi, jossa universumimme on vain yksi osauniversumi.

Ei tiedetä, millaista koko kokonaisuuden aika on. Se voi olla ikuista, tai ikuinen nykyhetki tai sitä ei ole ollenkaan. Ei tiedetä, millaista kokonaisuuden aika on.

Sama on tilan, avaruuden suhteen. Ei tiedetä minkä kokoinen ja muotoinen tämä avaruus on. Ei tiedetä, onko se ääretön vai vaan rajaton, ääretön ilman mitään rajaa kuitenkaan, jolloin se on tietyn kokoinen silti jossain mielessä, se tiedetään, että äärellinen se ei ole. Rajattomuus on ollut aina nykyaikana renesanssin jälkeen filosofien käsitys, ja on nykyisenkin teorian käsitys, paitsi että ajatellaan avaruuden laajenevan kuitenkin. Nämä ovat monimutkaisia juttuja ymmärtää.

Ei tiedetä, mikä on materian (aine, energia, voimat, säteilyt jne), ajan ja avaruuden suhde toisiinsa.

Ei tiedetä, mikä kaikki tässä on staattista, pysyvää ja mikä dynaamista, muuttuvaa.

Nykyinen tieteellinen teoria kosmologiasta, standarditeoria, eli tähtitieteen ja fysiikan käsitys asioista tällä hetkellä, suhteellisuusteoria yhdessä alkupamausteorian kanssa on tällä hetkellä paras ja ainoa toimiva teoria, kun sitä aina korjaillaan havaintojen lisääntyessä.

Mutta se on popularisoitu hieman väärin. Ei universumilla ole alkua eikä avaruudella laajenemista muuta kuin teorian matematiikan käsitteiden merkityksessä, ja jos teoria pitää paikkansa myös yleistettynä koko universumiin. Oikeasti avaruus ei laajene, eikä alkua ole, tai paremminkin ei voida vielä varmasti tietää, onko näin. On vain teorian pätevyysalueen raja 13,8 miljardia vuotta sitten tuntemattomaan tilanteeseen, jota sanotaan singulariteetiksi, koska sen olemusta ei tunneta, sillä tunnetut luonnonlait menettävät merkityksensä. Aika ja avaruus alkoivat silloin, ym tavoilla tilaa kuvataan.

Näin ollen on väärin, että kosmologian teoriaa popularisoidaan siten, että universumilla on alku ja sen avaruus laajenee. Oikea popularisointi olisi, että tutkimme minkälaista avaruuden aika, materia ja avaruus ovat, ja millainen suhde niillä on toisiinsa, mutta emme vielä varmasti tiedä, millainen universumi oikeastaan on. Tätä pitäisi korostaa, eikä tuota alkua ja laajenemista, niinkuin popularisoinnissa on tehty.

Kosmologien pitäisi korjata popularisointinsa. Onhan väärin, jos koko ihmiskunta luulee, että universumilla on alku ja se on aikaisemmin ollut pienempi ja nyt laajenee. Ei sellaista saisi mennä sanomaan tieteen tuloksena, kun se on vain tämänhetkinen käsitys, johtuu teoriasta, eikä sekään ole varmaa, eikä ole edes varmaa, että teoriasta seuraa juuri niin.

 

 

Vaihtoehtoiset teoriat

 

Vaihtoehtoisia teorioita tulee noin kymmenen vuodessa A Cosmology Groupin (voi Googlata) mukaan. Harvemmin ne ovat kovinkaan hyviä, mutta niitä siis on kuitenkin, ja jotkut voivat olla varteenotettavia. Perinteiset vaihtoehdot on hyvinkin esitelty netissä ja arvioitu.

Universumi voi olla esimerkiksi sellainen, että galakseja ja räjähdyksiä vain on ikuisesti niin kauas menneisyyteen ja avaruuteen kuin tilaa ja aikaa on. Nykyisen teorian mukaisten mittausten ja sen mukaan tulkittujen arvioiden mukaan aineiden jakautuminen galakseissa eri etäisyyksillä ei tue tätä, mutta kaikki sellaiset tutkimukset perustuvat moniin oletuksiin, jotka saattavat hyvinkin olla riippuvaisia teoriasta, siis kehäpäätelmiä, varsinkin kun ne perustuvat arvioihin näkyvän avaruuden galaksien iästä ja jakautumisesta, jotka eivät  välttämättä pidä paikkaansa. Pitäisi tarkkaan tietää kunkin galaksin ikä, liike ja niiden jakautuminen, siis edes otantana lähinnä, ja tähän ei vielä pystytä muuta kuin nykyisen teorian oletuksilla, ja koska se on valtava työ.